Lue nuorista Politiikka-lehdestä

Politiikka-lehti on Suomen Valtiotieteellisen yhdistyksen julkaisema lehti, joka kirjoittaa ajankohtaisista ja kiinnostavista yhteiskunnallisista aiheista. Vaikka se onkin tieteellinen julkaisu, sen lukeminen voi olla hyödyllistä kelle tahansa politiikka seuraavalle tai muuten maailman tilasta kiinnostuneelle. Lehti käsittelee monia eri aiheita politiikan tutkimuksen näkökulmasta. Esimerkiksi nuoria ja nuorten elämää lähestytään erilaisten yhteiskuntatieteellisten ajattelutapojen, diskurssien ja teorioiden valossa, ei yksittäistapauksiin tutustuen. Tämä voi olla joidenkin lukijoiden mielestä vähemmän kiinnostava lähtökohta, mutta toisaalta se voi myös avata uusia näkökulmia ja mahdollistaa erilaisten ilmiöiden tarkastelun laajemmassa viitekehyksessä. Politiikka-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa, ja sen lukijaksi pääsee liittymällä Valtiotieteellisen yhdistyksen jäseneksi. Lehteä on tietysti mahdollista lukea myös esimerkiksi joissakin kirjastoissa. Monesti lehden julkaisemat artikkelit herättävät keskustelua sosiaalisessa mediassa, ja siten siihen saattaa törmätä puolivahingossa vaikkapa selatessaaan Twitter-feediään.

Nuorisopolitiikalla halutaan parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja

Nuoret ja nuorisopolitiikka eivät tietenkään ole ainoita teemoja, joista Politiikka-lehti kirjoittaa. Mutta nuorisokysymyksiä ollaan käsitelty ja tullaan varmasti käsittelemään myös tulevaisuudessa. Nuorisopolitiikalla tarkoitetaan valtion virallisia tavoitteita nuorten kasvu- ja elinolojen parantamiseksi erilaisilla interventioilla. Samalla halutaan myös lisätä ja parantaa sukupolvien välistä vuorovaikutusta. Tavoitteiden saavuttaminen ei tietenkään voi olla vain jonkin yksittäisen viranomaisen tai yksikön asia, vaan yhteisiä päämääriä tavoitellaan yhteistyössä eri toimialojen ja erilaisten toimijoiden kesken. Opetus- ja kulttuuriministeriö linjaa, että laajasti ajatellen nuorisotyön tavoitteena on nuorten kasvun, itsenäistymisen ja osallisuuden tukeminen yhteiskunnassa.

Päävastuu

Päävastuu nuorisotyöstä ja -politiikasta sekä niiden kehittämisestä on juuri Opetus- ja kulttuuriministeriöllä. Politiikka-lehti, kuten myös muu akateeminen tutkimus, puolestaan tutkii sitä, miten erilaisissa politiikkatavoitteissa on onnistuttu. Ja toisaalta voi tunnistaa ja ehdottaa, millaisia uusia tavoitteita muuttuvassa maailmassa pitäisi asettaa.

    Yksi esimerkki käytännön nuorisopolitiikasta on nykyisen hallitusohjelman Nuorisotakuu-hanke. Ajatuksena on kehittää nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan siten, että vastuu tukea tarvitsevasta nuoresta on aina yhdellä taholla. Tällöin ongelmia elämässään kohdannut nuori ei joutuisi etsimään auttajia ja tukea lukuisilta eri tahoilta, vaan vastuu hänen asioidensa hoitamisesta on selvästi paikallistettavissa.

Tilanteissa

Tilanteissa, joissa vastuutahoja on lukuisia, käy helposti niin, että lopulta vastuu ei ole kenelläkään. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välistä yhteistyötä halutaan syventää, ja parhaat paikalliset käytännöt on tarkoitus lopulta laajentaa valtakunnallisiksi. Tavoitteena on myös taata kaikille peruskoulun päättäville koulutuspaikka sekä vahvistaa nuorten sosiaali- ja terveyspalveluita sekä nuorten mielenterveyspalveluita ja kuntoutusta. Hanke on tietysti vielä kesken ja sen onnistumista ei voi vielä sanoa mitään. Tavoitteet ovat kuitenkin niin hyviä, että niiden toteutumista voisivat arvioida virallisten tahojen lisäksi niin Politiikka-lehti kuin nuorisotyön erikoisjulkaisut.

Politiikassa tulee hyödyntää tieteellistä tutkimusta

Valtiotieteellisen yhdistyksen julkaisema Politiikka-lehti on erinomainen julkaisu, jos haluaa ymmärtää paremmin yhteiskuntaa ja poliittisen päätöksenteon ajankohtaisia kysymyksiä tutkimuksen näkökulmasta. Lehden lähtökohtaa maailmaan ymmärtää helposti, jos tutustuu Valtiotieteellisen yhdistyksen järjestämiin Politiikan tutkimuksen päivien ohjelmiin. Esimerkiksi kuluneen vuoden tapahtumassa teemana oli viime vuosina koettu merkittävä paradigman muutos tavassa ymmärtää politiikan sisältö ja tavoitteet. Kun aiemmin politiikan sisällöissä oli kyse siitä, että rakennetaan hyvinvointivaltiota, nyt politiikalla on yhä enemmän alettu tarkoittaa toimia, joilla edistetään kehitystä, jota kuvataan monesti uusliberalisimiksi. Politiikan tutkimuksessa havainnoidaan juuri tällaisia ilmiöitä, jotka läpäisevät koko yhteiskunnan, mutta joita ei aina välttämättä huomaa, sillä muutokset tapahtuvat aina hyvin hitaasti. Tästä johtuen ihmiset ajattelevat, että vallitseva tilanne on niin sanotusti normaali, eikä sille voi mitään.
Hyvä poliitikko on aina perillä ajankohtaisesta politiikan tutkimuksesta. Siksi Politiikka-lehti, ja toki moni muukin yhteiskuntaa tutkiva julkaisu, on vastuullisen poliitikon säännöllisellä lukulistalla. Paljon puhutaan siitä, että politiikan on vallannut populismi tai jopa suoranaiset valheet, että totuudella ei ole enää roolia päätöksenteossa. Tämä on hyvin kyyninen ajatusmalli, jolle ei saa antaa periksi. Tieteellinen tutkimus täytyy olla edelleen kaiken päätöksenteon taustalla. Poliitikkojen ja heidän avustajiensa on kuultava tutkijoita sekä hyödynnettävä laajaa ja osaavaa virkamieskoneistoa tehdäkseen vastuullisia päätöksiä, jotka perustuvat niin pitkälti faktoihin kuin se vain on mahdollista. Vaikka poliitikon ei tarvitse olla tohtorikoulutettu tutkija, on hyvä, jos hänellä on perusedellytykset ymmärtää tieteellistä tutkimusta. Siten hän voi ymmärtää niitä politiikkasektoreita, joihin haluaa erityisesti vaikuttaa – kuten esimerkiksi nuorisopolitiikkaa. Poliitikolle tulee olla kunniakysymys, että hänen työnsä pohjaa tutkittuun tietoon.